Kasvintuotannon tulokset 2013

26.03.2014

Tiedote 26.3.2014

Kasvintuotannon tulokset 2013 - Vain rapsi ylsi kannattavaan tulokseen kevätvilja- ja öljykasveista

Kevätrapsi tuotti taloudellisesti parhaimman tuloksen kevätviljoista ja öljykasveista viime kesän 2013 kasvintuotannon tulosten mukaan. Se ylsi tuloksessa niukasti plussan puolelle nettovoiton ollessa 30 euroa hehtaarilta. 

Viljantuotannon tulos oli synkkä

Kaikki kevätviljat tekivät tappiollista tulosta keskimäärin 70 euroa hehtaarilta. Heikkoihin kannattavuuksiin olivat syinä noin neljänneksen laskeneet sadon markkinahinnat ja edelleen korkealla tasolla säilyneet viljelyn kustannukset. Tulokset käyvät ilmi ProAgrian Lohkotietopankin aineistoista, jossa viljelyn kehittämisryhmien talousseurannan tietoja on tähän mennessä analysoitu yhteensä 10 000 hehtaarilta ja 150 tilalta painottuen vilja- ja öljykasvien tuotantoon. Syysviljojen pienten viljelyalojen takia, niiden aineistojen määrä ei ole vielä riittävä tulosten esittämiseen.

Kevätrapsi lisää suosiotaan

Kevätrapsi ylsi plussatulokseen lähinnä suhteellisen hyvän keskisadon 1 900 kiloa hehtaarilta turvin. – Viljelytietojen mukaan hyvien satotasojen lohkoilla oli panostettu erityisesti tautien torjuntaan. Viljelyn kehittämisryhmissä näkyy kevätrapsin viljelyn suosion lisääntyminen ja rypsin viljelyalojen väheneminen. Ennakkoarvioista poiketen rypsi näyttää tekevän selvästi tappiota, osittain johtuen noin 1 300 kiloon hehtaarilta jääneestä sadosta. Kevätrypsiaineistoja on kuitenkin tällä hetkellä niin vähän, ettei niiden tuloksia voida vielä luotettavasti esittää. Öljykasvien tulosta heikentää selvimmin noin 100 euroa tonnilta alemmat hinnat kuin viime vuonna, kustannusten ollessa silti lähes samaa tasoa, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Kevätviljojen tulos oli tappiollinen huolimatta niiden valtakunnallisia keskisatoja paremmasta sadon määrästä, noin 4-4,5 tonnia hehtaarilta. Tappiolliseen tuloksen yhtenä syynä oli hintojen selvästi, noin 50 euroa tonnilta viime kautta matalampi taso, jotka pienensivät satotuottoja merkittävästi. Lisäksi viljelyn kustannukset ovat olleet nousujohteiset vuodesta 2007 alkaen. Esimerkiksi vuosien 2009–2011 keskimääräisiin viljelyn kustannuksiin nähden vuoden 2013 kustannukset olivat lähes neljänneksen suuremmat.

Markkinoilla onnistuminen vaikuttaa tulokseen yhä enemmän

Markkinoilla elettiin korkeiden viljan hintojen maailmassa vuosina 2011–2012. Korkea hintataso riitti pitämään taloudellisen tuloksen plussan puolella, vaikka tuotantokustannukset nousivat reilusti. Nyt viljan hinnoissa on palattu alemmalle tasolle kustannusten olleessa edelleen korkeita.

Jotta tuotanto saadaan kannattavaksi näillä hintasuhteilla, markkinoilla ja sadon määrässä onnistuminen sekä tuotantokustannukset on oltava hallinnassa. ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tuloksissa on nähtävissä, että parhaan neljänneksen tulosta ei selitä enää vain parempi satotaso ja pienemmät kiinteät kustannukset, vaan yhä enemmän myös saatu sadon hinta. Vuoden 2013 tuloksissa, parhailla taloudellisen tuloksen tehneillä tiloilla sadosta saatu hinta oli keskimäärin 20 euroa tonnilta parempi kuin heikoimmalla neljänneksellä. – Huippulaatuisella sadolla on aina mahdollisuus saada keskimääräistä parempaa hintaa. Lisäksi onnistuneella myyntiajankohdan valinnalla ja etenkin oikein ajoitetulla hintasuojauksella on suuria vaikutuksia toteutuneeseen tulokseen, muistuttaa kasvintuotannon markkinatietoon erikoistunut asiantuntija Jussi Nurkka ProAgria Etelä-Suomesta.

Kone- ja rakennusinvestointien mitoitus tärkeä tekijä kasvitiloilla

Kasvinviljelyn tuotantokustannuksista yli puolet muodostuu kiinteistä kuluista eli koneiden, rakennusten ja pellon pääomakuluista sekä yleiskustannuksista. – Tämän vuoksi on tärkeä mitoittaa investoinnit oikein ja hyödyntää tilojen välistä yhteistyötä tai urakointia kone- ja rakennuskustannusten pienentämiseksi. Viljelypinta-alaan nähden liian suuri konekapasiteetti heikentää merkittävästi kannattavuutta, jos koneita ei pystytä käyttämään oman tilan viljelyn lisäksi muuhun käyttöön, esimerkiksi koneurakointiin.  Konekapasiteetin oikea mitoitus on yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavaan tulokseen pääsemiseksi, kertoo kehityspäällikkö Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitosta.

Lisäpellon hankinta on yksi vaihtoehto jakamaan kiinteitä kuluja ja pienentämään keskimääräisiä kone- ja rakennuskustannuksia. Tällöin kysymykseksi nousevat pellon oston tai vuokrauksen realistiset mahdollisuudet ja kannattavuus. Viljatiloilla investointimahdollisuudet lisäpellon hankintaan ovat usein rajalliset. Kova kilpailu peltomarkkinoilla ja hintojen nousu yli kipurajan estävät usein laajentumishaaveet ja heikentävät kaikkien peltoa ostavien ja vuokraavien viljelyn kannattavuutta. Omien tuotantokustannusten tiedostaminen ja laskenta luovat hyvän pohjan viljelyn erilaisiin päätöksentekotarpeisiin ja tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Jos olemassa olevalla kone- ja rakennuskannalla pystytään viljelemään nykyistä laajempi peltoala, voidaan katetuotosta isompi osa käyttää pellon vuokraan. Jos viljelijä taas maksaa pellosta liian suuren osto- tai vuokrahinnan, hän ei itse hyödy viljelyalan laajentumisesta ja hehtaarikohtaisen konekustannuksen alentumisesta, vaan hyöty katoaa suurempiin peltokustannuksiin.

Lisätietoja:

Sari Peltonen, palveluryhmäpäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto, 020 747 2477, sari.peltonen@proagria.fi
Jussi Nurkka, kasvintuotannon asiantuntija, markkinat, ProAgria Etelä-Suomi 040 189 6820, jussi.nurkka@proagria.fi
Ari Enroth, kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto, 020 747 2446, ari.enroth@proagria.fi

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.