Kasvutilannekatsaus 21.6.2016: Sateet antoivat vauhtia kasvuun

21.06.2016
ProAgria Keskusten Liitto
Kasvutilannekatsaus 3/21.6.2016 
 
Viime viikon sateet tulivat tarpeeseen monille jo kuivuudesta kärsineille alueille. Uudellamaalla ja osassa Etelä-Pohjanmaata pellot eivät ehtineet kaikin paikoin imeä vettä rankimpien sateiden tahtiin. Pellot vaativat nyt hetkellistä kuivahtamista, jotta kasvustoimenpiteitä päästään jatkamaan. Sateet ja kostea sää lisäävät kasvitautien riskiä.
 
Kasvukauden arvioidaan olevan viikon normaalia aikataulua edellä suurimmassa osassa maata lukuun ottamatta maan pohjoisosia, jossa kasvukausi on edennyt tavanomaiseen tahtiin. Kesäkuun alkupuolelle osui muutamia hallaöitä, jotka vioittivat paikoin vilja-, öljykasvi- ja perunakasvustoja sekä vaikeuttivat rikkakasviruiskutuksia. 
 

Kuivaheinän korjuu alkamassa 

 
Säilörehu on saatu lähes korjattua maan etelä- ja keskiosissa korjuuta hieman hidastaneista sateista huolimatta. Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa säilörehun korjuu on jo saatu päätökseen. Maan pohjoisosissa säilörehusta on korjaamatta 30-40 %. Sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi suuressa osassa maata lukuun ottamatta Kymenlaaksoa, Savoa ja Etelä-Pohjanmaata, joissa sato jäi hieman tavanomaista pienemmäksi kuivuudesta johtuen. Laadultaan säilörehu on tyydyttävää, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja -Pohjanmaalla jopa hyvää. Säilörehun toisen sadon kannalta viime päivien sateet ovat olleet tervetulleita. Toisen sadon lannoitus on tehtävä viipymättä, jotta nurmet pystyvät hyödyntämään mahdollisimman hyvin suotuisat kasvuolot. Myös rikkakasvien torjunta on ajankohtaista uuden kasvun alettua. 
 
Ensimmäisiä kuivaheiniä on jo päästy korjaamaan Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa, mutta korjuun arvioidaan pääsevän kunnolla käyntiin tällä viikolla Etelä-Suomessa. Muualla maassa kuivaheinän korjuuseen arvioidaan päästävän juhannuksen jälkeisellä viikolla. Korjuun alkaminen edellyttää muutaman päivän mittaista poutajaksoa. Kuivaheinäsadosta odotetaan määrältään ja laadultaan vähintään tyydyttävää. Sadon laatuun vaikuttavat sadonkorjuun aikaiset säät. Edellytykset hyvälaatuiseen satoon ovat olemassa. 
 

Kevätviljat hyötyivät sateista

 
Kevätviljat ovat korrenkasvuvaiheessa Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäiseksi kylvetyissä kasvustoissa. Pohjois-Suomessa kevätviljat ovat pensomisvaiheessa. Sateet edistivät kevätviljojen kasvua, ja kasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä suurimmassa osassa maata. Uudellamaalla, Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja osassa Etelä-Pohjanmaata on hyväkuntoisia kevätviljakasvustoja, mutta Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla on tavanomaista heikompia ohra- ja kaurakasvustoja. Aikaisin kylvetyt kasvustot ovat parhaimmassa kasvussa. 
 
Kevätviljojen rikkakasvitorjunnat ovat onnistuneet vähintään tyydyttävästi koko maassa. Tuulet ja hallat ovat vaikeuttaneet jonkin verran rikkakasviruiskutuksia, mutta ruiskutusten tehot ovat olleet hyvät. Kasvitaudit eivät vielä ole aiheuttaneet suurempia ongelmia, mutta kasvustoissa on havaittavissa paikoin lehtilaikkutauteja. Sateet lisäävät lehtilaikkutautien riskiä rehevissä kasvustoissa. Kirvoja on esiintynyt runsaasti kevätviljoissa lähes koko maassa ja niiden torjunta on ollut tarpeen toisin kuin yleensä. 
 
Rukiin kukinta on jo päättynyt Etelä- ja Keski-Suomessa, Pohjanmaalla kukinta jatkuu edelleen. Ruiskasvustot ovat tyydyttäviä tai hyviä. Ainoastaan Varsinais-Suomessa ja osassa Etelä-Pohjanmaata löytyy tavanomaista heikompia kasvustoja. Syysvehnä on tulossa tähkälle maan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisempana kasvustot ovat vielä korrenkasvuvaiheessa. Syysvehnäkasvustot ovat kunnoltaan välttäviä suuressa osassa maata lukuun ottamatta Uuttamaata ja Varsinais-Suomea, joissa kasvustot ovat tyydyttäviä. Syysviljoilla rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin. Syysviljoilla on havaittu paikoin tavanomaista enemmän härmää sekä rusko- ja pistelaikkua. 
 

Rypsi aloittamassa pian kukintaansa 

 
Ensimmäiset rypsi- ja kevätrapsikasvustot ovat ehtineet nupulle, mutta osa kasvustoista on vielä nelilehtivaiheessa. Kasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä lukuun ottamatta Kymenlaaksoa, jossa kasvustot arvioidaan välttäviksi. Pohjois-Savossa rypsikasvustot ja Hämeessä kevätrapsikasvustot ovat hyviä. Syysrapsi on jo kukkinut ja kasvustojen kunto vaihtelee välttävästä hyvään. Osa kasvustoista vaurioitui talven aikana. Rikkakasvien torjunta on pääosin onnistunut hyvin. Ainoastaan kaikkein kuivimmilla alueilla maavaikutteisten torjunta-aineiden teho on jäänyt välttäväksi. Kaalikoita ja rapsikuoriaisia on esiintynyt runsaasti öljykasvikasvustoissa. Etenkin kaalikoit ovat tehneet paikoin vakavia tuhoja kasvustoissa. Kasvustojen tarkkailu ja tuholaistorjunta onkin nyt tärkeää. Viimeinen mahdollisuus torjuntaan on kukinnan alkuvaiheessa. 
 
Sokerijuurikaskasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Sateet ovat vaikeuttaneet paikoin rikkakasvien torjuntaa, mutta rikkakasvien torjunnan arvioidaan onnistuneen vähintään tyydyttävästi. 
 
Varhaisperunan nostot käynnistyivät kesäkuun alussa ja ovat nyt parhaimmillaan. Varhaisperunan päätuotantoalue välttyi viime viikonloppuna rankimmilta sateilta, joten nostot jatkuvat edelleen tasaisena. Sadon määrä ja laatu arvioidaan normaaliksi. Kesä- ja varastoperunakasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä. Kesäkuun alkupuolen hallat vioittivat paikoin perunakasvustoja, mistä johtuen kasvu hieman viivästyy. Myös perunakasvustoille sateet tulivat tarpeeseen. Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin useimmilla alueilla. Perunarutosta ei ole vielä havaintoja, mutta sateiden vuoksi kasvustoja on syytä tarkkailla. Aikaisen kasvukauden vuoksi ruton torjunta on ajankohtaista ensimmäisissä istutuksissa jo viikon kuluessa, mikäli säät jatkuvat kosteina.
 

Mansikan satokausi alkamassa

 
Kausihuoneissa ja harson alla kypsyneitä mansikoita on ollut myynnissä jo kesäkuun alusta lähtien lähes pari viikkoa etuajassa normaalista. Etelä- ja lounaisrannikolla korjataan parhaillaan satoa harsolla suojatuista kasvustoista ja myös avomaan mansikoiden poiminta on alkamassa tällä viikolla. Korjatun sadon laatu on ollut hyvä, mutta määrältään sato on jäänyt keskinkertaiseksi. Uudellamaalla viikonlopun rankat vesisateet piiskasivat pilalle kypsiä mansikoita. Muualla maassa mansikat ovat säästyneet yhtä rankoilta sateilta. Kuluvan viikon aikana ensimmäisiä harson alla sekä tunneleissa kasvaneita mansikoita päästään poimimaan myös muualla maan etelä- ja keskiosissa. Juhannusherkuksi mansikoita valmistuu runsaasti lähes koko maan alueelta. 
 
Tammikuun kovat pakkaset aiheuttivat kasvustovaurioita talvenarkoihin mansikkalajikkeisiin sekä vanhempiin Polka-lajikkeen kasvustoihin. Tästä johtuen mansikan kokonaissadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi, vaikka mansikkakasvustot ovatkin elpyneet talvivaurioista suotuisan sään ja kastelun ansiosta. Kesäkuun alun hallojen vioitukset onnistuttiin torjumaan sadetuksin. Viime päivien sateet ovat olleet tervetulleita marjakoon kasvattamiseksi, mutta satokaudella sään toivotaan pysyvän poutaisena. Kostea ja lämmin sää lisää harmaahomeen riskiä. Tällä hetkellä edellytykset sadon onnistumiselle ovat hyvät. 
 
Herukoiden ja omenoiden raakileet kehittyvät hyvää vauhtia. Satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi. Vadelmakasvustot ovat pölyttyneet hyvin ja vadelman satokauden arvioidaan alkavan tavanomaista aikaisemmin heinäkuun puolivälin jälkeen. 
 
Vihanneskasvustot ovat hyvässä kasvussa. Avomaan varhaisvihannesten satokausi lähti käyntiin kesäkuun alussa viikon etuajassa. Ensimmäisten varhais-, parsa- ja kukkakaali- sekä salaattierien korjuu on jo saatu päätökseen ja pian päästään istuttamaan tilalle uudet taimet myöhäissyksyn satokautta varten. Varhaisvihannessadon laatu on ollut hyvä. 
 
Tuholaisten tarkkailu on edelleen tarpeen marja-, omena- ja vihanneskasvustoissa. Vattukuoriaisia sekä ripsiäisiä on havaittu paikoin aiempia vuosia enemmän ja mansikkapunkin muninta on ollut runsasta. Kaalikoit ja rapsikuoriaiset ovat löytäneet tiensä myös kaalipelloille. 
 
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antaa Terhi Taulavuori puh. 020 747 2475 ja Sari Peltonen (peltokasvit) puh. 020 747 2477.
 
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 
 
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530 
 
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
 
ProAgria Etelä-Suomi
 
Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 0407092450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi puh. 040 709 2489, Harri Nopanen puh. 043 824 9603
Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551 
Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729
Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:
kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668
laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991
luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130
erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753
 
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
 
ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092
 
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Vierimaa puh. 040 743 3290, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147,Sirkku Koskela puh. 0400 137 124 
 
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, nurmet Juhani Peltola puh. 040 586 0042, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
 
ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970 
 
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
 
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
 
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
 
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428, nurmet Elina Keski-Soini puh. 040 301 2461, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
 
ProAgria Pohjois-Savo, Arja Mustonen, puh. 0400 203 755, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, Essi Tahvola, puh. 040 707 1479, Kirsi Tuovinen, puh. 0400 867 400, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584
 
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
 
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920
 
Pidämme heinäkuussa taukoa kasvutilannetiedotuksessa. Seuraavat tiedotteet julkaistaan tiistaisin 9.8., 30.8. ja 20.9. 
 
ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa www.proagria.fi. 
 
 
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.