Viljelykierrot kehittyneet monipuolisiksi ja kannattaviksi menetelmiksi – uudenlaiset viljelykierrot hyödyntävät esi-, alus- ja kerääjäkasvit, typen kierron ja vähentävät kasvien tautipainetta

26.01.2015

Mediatiedote 26.1.2015

 

Toimiva viljelykierto korostuu useilla pelloilla merkittävästi johtuen useiden vuosien yksipuolisesta viljelystä ja raskaasta peltoliikenteestä. – Laskelmiemme mukaan monipuolinen viljelykierto, jossa on viljaa puolet pinta-alasta ja muita, lähinnä öljy- ja palkokasveja lopulla alalla, taloudellinen tulos on noin 50 euroa hehtaarilta parempi yksipuoliseen viljanviljelyyn verrattuna. Ero kasvaa lähes 90 euroon hehtaarilta, jos viljan hinnat laskevat 20 euroa tonnilta enemmän kuin muiden kasvien hinnat, sanoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta ja kumoaa samalla harhakäsityksen, että viljelykierto vähentää tulosta ja vaatii investointeja.

– Sekä kasvintuotantotilojen että nurmivaltaisten kotieläintilojen kannattaa tiedostaa, millä viljelyvalinnoilla viljelykiertoja voidaan luontevasti monipuolistaa, ilman lisäinvestointien tarvetta. Nurmivaltaisen tilankin on hyvä monipuolistaa viljelyä, sillä vaikka nurmi itse on hyvä esikasvi monille kasveille, se myös hyötyy itse viljelyn vuorottelusta. Myös raskas peltoliikenne asettaa nurmilohkojen rakenteen kovalle koetukselle, sanoo Peltonen.

Esikasvilla merkittävä vaikutus viljelykiertoon

Olennaista on suunnitella tilan pelloille ja tuotantoon sopiva viljelykierto, jossa huomioidaan kannattavimmat kasvivalinnat ja tehokkaimmat ympäristöhyödyt. – Viljelykiertojen suunnittelun lähtökohtana on edullisten esikasvivaikutusten hyödyntäminen. Tämä realisoituu esimerkiksi edellisen kasvin keräämän typen hyödyntämisenä seuraavalle kasville ja toisaalta kasvinsuojeluriskien pienentämisenä ja siten kasvinsuojelutoimenpiteiden tarpeen vähenemisenä, sanoo Peltonen.

Esimerkiksi palkokasvien tai hyvän viherlannoitusnurmen jälkeen voidaan seuraavan kasvin lannoituksessa huomioida 25–70 kiloa jääntityppeä hehtaarilta. Erityisesti paljon typpeä käyttävillä kasveilla tai toisaalta korkeisiin satomääriin ja valkuaispitoisuuksiin tähtäävässä vehnän viljelyssä tämä tuo toivottua lisätyppeä ilmaiseksi käyttöön.

Viljelykierron tulokset esille jo muutamassa vuodessa

Viljelykiertojen vaikutuksia ei aina saa takaisin suorina satohyötyinä. – Monet viljelijäkokemukset ja myös viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että esikasvihyödyt eivät välttämättä ilmene heti ensimmäisenä vuonna, vaan saattavat tulla esille muutaman vuoden säteellä ja erityisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi sääolosuhteet ovat äärevät ja kasvintuhoojapaine kova. Viljelykiertojen positiiviset vaikutukset ovat usein monen tekijän summa. Keskimäärin viljelykierrossa saadut sadonlisät ovat viljoilla olleet noin 300–400 kiloa hehtaarilta yksipuoliseen viljelyyn verrattuna, kertoo Peltonen

Uutta tietoa on viime aikoina saatu erityisesti alus- ja kerääjäkasvien viljelytekniikasta ja niiden parhaasta mahdollisesta sopivuudesta viljelykiertoon. – Erityisesti viljantuotannossa kerääjäkasvit tuovat toivottua eloperäistä ainesta ja juuristomuokkausta pellolle, mikä näkyy kasvukunnon parantumisena, toteaa Peltonen.

Työvälineitä ja osaamista vaihtoehtojen arviointiin

– ProAgrian asiantuntijapalveluissa on kehitetty työvälineitä pellon käytön vaihtoehtojen punnitsemiseen sekä viljelykiertojen hyötyjen arvioimiseen. Lisäksi monet ympäristöhankkeet ovat tuottaneet käytäntöön sovellettavia tuloksia uusista viljelytekniikoista ja -menetelmistä.

Viljelijät yhdessä asiantuntijoiden kanssa ovat kehittäneet uusia ratkaisuja ja kokeilleet uusia vaihtoehtoja monipuolistaa kasvustoja ja viljelykiertoja. Viljelykiertojen monipuolistamiseen voi löytyä uusia mahdollisuuksia muun muassa tilayhteistyön kautta. Näitä uusia tuloksia ja työkaluja hyödynnetään viljelyn suunnittelussa, joka tähtää tilan olosuhteisiin parhaiten sopiviin valintoihin ja taloudellisesti kannattavaan viljelyyn.

Entä jos peltomaa on jo mennyt huonoon kuntoon?

Peltomaa on saattanut useilla alueilla ajautua niin huonoon kuntoon, että sen parantaminen vaatii peruskunnostustoimia. Merkit huonosta kunnosta ovat selkeitä, kun tuotantopanosten käyttöä muuttamalla ei enää saada odotettua satoa.

– Näillä pelloilla täytyy aloittaa maan rakenteen kunnostus perustoimenpiteistä: ojituksen huollosta, viljavuuden parantamisesta, kalkituksesta ja mekaanisesta kuohkeutuksesta. Näiden toimenpiteiden jälkeen lääkkeenä on syväjuuristen kasvien viljely ja vaihtoehtoisten viljelykasvien viljely. Vasta siitä alkaa varsinainen maan toipuminen, jota tuetaan hyvällä viljelykierrolla, sanoo Peltonen ja jatkaa, – Tärkeintä on ensin arvioida lähtötilanne ja syyt heikkoon maan rakenteeseen, jotta voidaan ottaa käyttöön oikeat kunnostustoimet.

Neuvo 2020:stä tukea maan rakenteen hoitoon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen

Nyt alkavalla uudella tukikaudella pellon käytön vaihtoehtoja on mahdollista miettiä aivan uusista näkökulmista. Myös tuettua neuvontaa maan rakenteen hoitoon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen on tarjolla uuden Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän kautta.

– Tukimahdollisuuksia kannattaa nyt tarkastella pellon kunnostuksen näkökulmasta, varsinkin kun viljan ja muiden peltokasvien markkinahinnat ovat suhteellisen matalalla tasolla. Useamman vuoden sato- ja ravinnetasetulosten perusteella arvioidaan, mitkä peltolohkot kannattaa ottaa peruskunnostukseen ja ”lepäämään” varsinaisesta viljelystä, ja millä tuotetaan myyntikasveja, summaa Peltonen.

Lisätietoja:

Sari Peltonen, palveluryhmäpäällikkö, kasvi-, puutarha, sika- ja siipikarjayritykset, ProAgria Keskusten Liitto,
020 747 2477, sari.peltonen@proagria.fi

Lisäksi lisätietoja antavat ProAgria Keskusten asiantuntijat:

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, palvelupäällikkö, Henri Honkala, 040 8277 100, henri.honkala@proagria.fi
ProAgria Etelä-Savo, palvelupäällikkö, Petri Tunnila, 040 533 6683, petri.tunnila@proagria.fi
ProAgria Etelä-Suomi, palvelupäällikkö, Timo Mallinen, 0400 542569, timo.mallinen@proagria.fi
ProAgria Etelä-Suomi, palvelupäällikkö, Sari Hiltunen, 050 5618 369, sari.hiltunen@proagria.fi
ProAgria Kainuu, toimitusjohtaja, Osmo Tiikkanen, 0400 286 786, osmo.tiikkanen@proagria.fi
ProAgria Keski-Pohjanmaa, kehityspäällikkö, Juha Hämäläinen, 0400 126 335, juha.hamalainen@proagria.fi
ProAgria Keski-Suomi, toimitusjohtaja, Vesa Laitinen, 0400 547 816, vesa.laitinen@proagria.fi
ProAgria Lappi, suunnitteluagronomi, Ari Alamikkotervo, 0400 616 970, ari.alamikkotervo@proagria.fi
ProAgria Länsi-Suomi, palvelupäällikkö, Pasi Nummela, 0400 970 913, pasi.nummela@proagria.fi
ProAgria Oulu, erityisasiantuntija, Risto Jokela, 0400 285 294, risto.jokela@proagria.fi
ProAgria Pohjois-Karjala, yritysneuvoja, Kaisa Matilainen, 040 301 2423, kaisa.matilainen@proagria.fi
ProAgria Pohjois-Savo, erityisasiantuntija, Hannu Mäkipää, 040 563 8759, hannu.makipaa@proagria.fi

Food and Agriculture Organization of the United Nation eli FAO on nimennyt vuoden 2015 maan vuodeksi. Teemavuoden tavoitteena on lisätä tietoa
ja ymmärrystä maaperän merkityksestä ruokaturvallisuudelle ja ekosysteemin olennaisille toiminnoille. Lisätietoa teemavuodesta löytyy osoitteesta:
www.fao.org/soils-2015

 

 

Jaa

Artikkelit

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.