Nurmi esillä Farmari maatalousnäyttelyssä

Heinäkuisena viikonvaihteena Suomen maatalousväki kokoontui aurinkoiseen Joensuuhun. Pohjois-Karjala kuuluu vahvasti itäiseen maidon- ja lihantuotantoalueeseen, tämän vuoksi nurmentuotanto oli näkyvästi esillä läpi näyttelyn. 

ProAgrian osastolla Areenassa esiteltiin tulevaisuuden kasveja mm. maissia, soijaa ja tattaria. Sen lisäksi osastolla sai tutustua esimerkiksi sinimailaseen, keltamaitteeseen sekä härkäpapuun.

Sinimailasen runsas kasvusto

 

Nurmiasiantuntija Arja Mustonen ProAgria Pohjois-Savosta ja nautojen ruokinta-asiantuntija Anne Niinistö ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.

Kotieläinkentällä ProAgrian Ruokinnanohjausosastolla nurmiteema oli näyttävästi esillä. Asiantuntijayhteistyö kasvintuotannon ja kotieläinneuvojien kanssa antoi vinkkejä tiloille ja viritti monia hyviä keskusteluja nurmentuotannon merkityksestä. Näyttelyvieraat saivat ohjeita sekä kasvintuotannon- että ruokinnanasiantuntijan näkökulmista.

Kasvintuotannon asiantuntija Elina Holopainen ProAgria Pohjois-Karjalasta esittelemässä puna- ja valkoapilan tuntomerkkejä.

 

Pohjois-Karjalan peltoalasta yli 20 % on luonnonmukaisesti viljeltyä, myös kasvinäytteet olivat luonnonmukaisesti tuotettuja. Nähtävillä oli timoteita, puna- ja valkoapilaa sekä ruokonataa.  Nurminäytteiden avulla havainnollistimme kasvien lajintunnistusta viljelijöille sekä muille näyttelyvieraille. Esillä ollut valkoapila kiinnosti suurien lehtiensä vuoksi etenkin kaupunkilaisia. Erityisen ilahduttavaa oli huomata muutamien nuorien kävijöiden kiinnostus kasvien lajintunnistusta kohtaan. Tiedonjano oli heillä suuri ja keskusteluihin nousivat myös kasviopilliset rakenteelliset piirteet, kuten kasvin korvakkeet ja kielekkeet. Näitä rakenteita hyödynnetään kasvien tunnistuksessa etenkin ennen kukinnan esiintymistä.

Jälkikasvukykyä havainnollistamassa oli ruokonata, joka oli 10-14 vuorokautta aiemmin niitettyä. Viljelijät pääasiallisesti tiesivät ruokonadan jälleenkasvukyvyn olevan hyvä, mutta joukossa oli myös yllättyneitä ilmeitä pystyessämme osoittamaan puhtaan kasvuston tuplanneen korkeutensa tässä ajassa. Ruokonadan osuus toisessa rehusadossa voikin olla suurempi kuin viljelijä odottaa, ja tällöin rehun sulavuus pienenee. Osastolla oli nähtävillä myös mittalautanen, jota voidaan käyttää erityisesti laidunnurmien sadon määrityksessä sekä SPAD- mittari, jolla voidaan arvioida kasvin lehtivihreän pitoisuutta.

Sateisen ja viileän kesän aiheuttamat rehuntuotannon haasteet saivat aikaan keskustelua viljelijöiden ja asiantuntijoiden välillä. Viljelyvarmuuden nostamisen viljelijät kokivat tärkeänä. Osastolla esiteltiin Neuvo 2020- palvelua, jota tilat voivat mahdollisesti hyödyntää nurmentuotannon kehittämisessä esimerkiksi teettämällä tilalleen kasvinsuojelusuunnitelman.  

 

 

Ruokinnanohjausosastolta löytyi nurmisiemennäytteitä, etualalla olevissa purkeissa apilan siemeniä.

Nurmiasiantuntija Arja Mustonen kertoo ProAgria Pohjois-Karjalan talousasiantuntija Seppo Kinnuselle nurmen tiheyden merkityksestä sadon määrään ja sitä kautta sadontuotannon kannattavuuteen. Nurmen tiheyden arvioinnissa käytetään apuvälineenä nurmikehikkoa.

 

Kiitos kaikille Farmarissa Joensuussa käyneille vieraille ja näytteilleasettajille!

 

Kirjoittaja:

Elina Holopainen

kasvintuotannon asiantuntija

ProAgria Pohjois-Karjala

Puh. 040 301 2461

Torikatu 9 A, PL 5, 80101 Joensuu

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.