Laadukasta heinää hevosille

Hevosheinänurmen perustamisen lähtökohtana on miettiä, että millaiselle hevosryhmälle nurmen kasvilajit soveltuvat. Perusseoksena käytetään timotei-nurminataseoksia, ja mikäli ruokittavat ovat kasvavia varsoja, imettäviä tammoja tai kovassa valmennuksessa olevia hevosia, voi seokseen suunnitella myös puna- tai valkoapilaa lisäämään rehun valkuaispitoisuutta ja monipuolisuutta. Apilan varrella on kuitenkin taipumus kuivaa hitaasti hevosheinän korjuuasteella, joten kuivaheinän teossa ne vaativat kuivurikuivauksen säilyäkseen laadukkaana.

Lannoituksella ja maan kalkituksella voidaan vaikuttaa heinän valkuais- ja kivennäispitoisuuksiin, joilla on suuri merkitys hevosen ruokinnallisessa tasapainossa. Nurmen kasvaessa stressiolosuhteissa, kuten typen puutteessa, varastoi se itseensä helpommin sokereita (fruktaania), jotka heinässä korkeina pitoisuuksina voivat aiheuttaa hevosille erilaisia sairauksia, kuten metabolista oireyhtymää, lihasjäykkyyksiä ja kaviokuumetta.

Hevosten heinät korjataan, kun D-arvo on 600–650 g/kg ka. Monilla tiloilla tehdään vain 1.sato, ja odelma jää korjaamatta. Mikäli nurmi on kylvetty hyvin jälkikasvukykyisillä lajeilla ja lajikkeilla, tulisi ottaa huomioon, että loppukesän ja syksyn kasvun jäädessä peltoon, voi se pilata seuraavan kesän heinäsatoa säilymällä huonosti ja laskemalla ruokinnallista arvoa.

Hevoset vaativat rehuilta hyvää säilönnällistä laatua, koska suoliston mikrobikanta häiriintyy hyvin herkästi virhekäymisten, hiivojen ja homeiden seurauksena, ja seurauksena voi olla ripuli, kaasuähky tai muut sairaudet, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat hevosen menehtymiseen. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia, että pellolla hyvin kasvanut heinä saadaan hyvin säilyneenä hevosen eteen. Ensimmäisenä täytyy varmistua, että pellon muotoilu on tasainen nurmea perustaessa ja heinänkorjuun työvaiheet (niitto, pöyhintä, karhotus, paalaus) on suunniteltu siten, ettei maata joudu heinän sekaan. Kun heinä on paalattu, tulee eteen varastoinnin onnistuminen.

Kuivaheinän varastointi edellyttää, että heinä on kuivanut hyvin pellolla, tai että se kuivataan loppuun kuivurissa. Pölyäminen johtuu pääasiallisesti aina hieman kostean heinän varastoinnista, jossa alkaa muodostua homeita. Kun heinä kääritään muoviin, voidaan säilöntää edistää ja jälkilämpenemistä ehkäistä erilaisilla valmisteilla. Yleisesti on käytetty biologista maitohappobakteeria edistämään maitohapon muodostumista rehussa, jonka avulla pH laskee, eikä jätä suotuisaa kasvualustaa homeille ja hiivoille. Hevosilla suositaan kuitenkin melko kuivia säilöheiniä, ja koska maitohappobakteerit tarvitsevat kosteutta prosessiinsa, jää kokonaisuus helposti vajaaksi ja heinän säilyminen pohjautuu siten vain ilmatiiviyteen. Ilmatiiviys on tärkeää pitkälle esikuivattua heinää säilöessä, ja sen saavuttamiseksi suositellaankin laittamaan 12 kerrosta muovia paaliin, ja lisäksi paalien tulisi olla mahdollisimman tiukkoja. Kuivempaan säilöheinään on käytetty myös propionihappo-pohjaisia säilöntäaineita, jotka estävät homeiden kasvua ja jälkilämpenemistä.

Summa summarum, karkearehu on hevosten tärkein komponentti ruokinnassa, ja laadukkaalla analysoidulla heinällä, joka on tehty suunnitelmallisesti, voidaan säästää kuluja lisärehujen ostossa ja sairauksien hoidossa. Tietäkää millaista heinää syötätte hevosillenne!

Kirjoittaja:

Anna-Maria Kokkonen

ProAgria Etelä-Savo

 

Kuvat: Anu Ellä

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.