Nurmikisan voitto Pohjois-Karjalaan!

Vuokko Tanskanen esittelee herne-viljan seoskasvustoa pellonpiennarpäivässä Konttiniemen tilalla

Laidunsäätiön nurmipalkinnon sai tänä vuonna Maatalousyhtymä Konttiniemi Polvijärvellä. Pohjoiskarjalainen luomumaitotila satsaa voimakkaasti luomumaidon tuotantoon.

Laidunsäätiö jakoi vuoden 2015 nurmipalkinnon KoneAgriassa Tampereella 9.10.2015. Järjestyksessään viides nurmipalkinto luovutettiin  Maatalousyhtymä Konttiniemen yrittäjille Lauri ja Vuokko Tanskaselle sekä Soile Tiaiselle osoituksena onnistuneesta ja tuloksellisesta nurmentuotannon kehittämisestä. Laidunsäätiön tehtävänä on tukea laiduntalouden ja muun nurmiviljelyn sekä nurmirehujen käytön edistämistä ja kehittämistä Suomessa. Nurmipalkinto annetaan vuosittain tilalle, jossa nurmituotannon kokonaisuus on hyvin hallinnassa ja jossa näkyy kehittämismyönteinen asenne.

Konttiniemen tilan rehutuotanto perustuu tehokkaaseen ravinteiden kierrätykseen ja nurmipalkokasveihin. Tilan käyttämät nurmiseokset harkitaan tarkasti ja apila on saatu viihtymään pelloilla hyvin. Monipuolisten nurmiseosten lisäksi tila panostaa lohkojen kalkitukseen sekä maan kasvukuntoon. Nurmentuotannon kehittämisen tuloksena kaikilla lohkoilla saadaan keskimäärin 6 000 kg ka/ha. Yrittäjät ovat aktiivisesti mukana erilaisissa hankkeissa ja koulutuksissa. Tilalla muutama vuosi sitten oli Pellot Tuottamaan -hankkeen myötä herne-vilja seoskasvusto- ja virnalaidunkoe. Koelohkoilla järjestettiin pellonpiennartapahtuma, joka kiinnosti laajasti alueen viljelijöitä.

Maatalousyhtymä Konttiniemi elää luomumaidontuotannosta. Tilalla on 42 lehmää, joiden keskituotos 10 000 kiloa maitoa. Nurmialaa on 65 hehtaaria, josta laidunalaa 14 hehtaaria. Yhtymän kokonaispeltoalan on 92 hehtaaria.

Konttiniemen tilalla pidetään laiduntamista erittäin tärkeänä jo lehmien terveyden vuoksi. Laiduntamiseen panostetaan ja laidunlohkoja hoidetaan säännöllisesti. Aitaa siirretään sitä mukaan, kun lehmät syövät edellisen alueen. Lohkolle tehdään puhdistusniitto, kun se on syöty kokonaan. Tänä kesänä lehmät ovat jo kolmesti käyneet samalla lohkolla.

Rehut säilötään tilalla hapolla siiloihin. Siilojen täyttyessä kutsutaan urakoitsija tekemään loppu rehu pyöröpaaleiksi käyttäen biologisia säilöntäaineita. Tilalta löytyvät omat nurmenkorjuukoneet, pyöröpaalainta lukuun ottamatta. Korjuuajan määrityksessä tilanväki luottaa omaan kokemukseen. Rehunteko aloitetaan sen jälkeen, kun puolet apiloista kukkii. Satsaus nurmilohkojen kasvukuntoon ja nurmiketjuun näkyvät säilörehun hyvänä tai kiitettävänä säilönnällisenä laatuna.

Lauri ja Vuokko Tanskanen aloittivat tilan pidon vuonna 1990. Vuokko kävi oman tilan navettatöiden ohessa vuosina 2000–2004 tilan ulkopuolella töissä seminologina. Tilan pellot siirrettiin luomutuotantoon vuonna 1995. Seitsemän vuotta myöhemmin myös naudat siirrettiin luomutuotantoon. Elokuussa 2009 tytär Soile tuli tilalle töihin ja vuonna 2013 tilasta tehtiin yhtymä. Tilan tavoitteena on saavuttaa rehujen omavaraisuus ja tästä syystä peltoa pyritään hankkimaan lisää.

Voittajatilan nurmiasiantuntijana on toiminut Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjalasta.

 

Soile Tiainen kertoi palkintojuhlassa, että uusiakaan nurmiviljelyn vaihtoehtoja ei kannata arastella. Kokeilun kautta löytyy uusia toimintatapoja ja mielenkiinto säilyy.  

Kuva: Anu Ellä

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.