Baltic Slurry Acidification - hanke

ProAgria mukana Itämeren alueen Interreg-hankkeessa

Lietteen happamoittamisella ammoniakkipäästöt hallintaan

Karjanlannan levitys aiheuttaa sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti haitallisia ammoniakkipäästöjä. Ammoniakkipäästöjä voidaan vähentää käyttämällä lietteen happamoittamisteknologioita. Näitä tekniikoita on testattu laajasti Tanskassa, mutta ne eivät ole vielä niin tunnettuja muissa Itämeren alueen maissa. Tänä vuonna käynnistyneen Itämeren alueen Interreg -hankkeen avulla lietteen happamoittamisteknologioita viedään laajasti Itämeren alueen maihin ja haetaan kokemuksia ja tuloksia sen käytön hyödyistä. Lisäksi selvitetään tarkemmin happamoittamisteknologioiden vaikutuksia lietteen ominaisuuksiin, hyödyntämiseen, turvallisuuteen ja ympäristöön.

Lietteen happamoittamisella hyötyjä sekä ympäristölle että viljelijälle

Karjanlanta on pääasiallinen maatalouden ammoniakkipäästöjen aiheuttaja Itämeren alueella.  Ammoniakkipäästöt ilmaan johtavat osaltaan mm. Itämeren rehevöitymiseen. Lietteen happamoittamisteknologioiden käyttöönotto lannan levityksessä hyödyttäisi koko Itämeren aluetta vähentämällä ammoniakkipäästöjä ja sen myötä parantamalla ympäristön tilaa. Näiden teknologioiden käyttö hyödyttäisi myös viljelijää lisäämällä lannan typen hyödyntämistä ja sen myötä vähentämällä kaupallisten ostolannoitteiden käyttöä.

Kolme pääasiallisinta lietteen happamoittamisteknologian keinoa ovat:

-       lietteen happamoittaminen karjasuojissa (in-house acidification)

-       lietteen happamoittaminen varastossa (in-storage acidification)

-       lietteen happamoittaminen lannan levityksen yhteydessä (in-field acidification)

 

Itämeren alueen hanketta, nimeltään ”Baltic Slurry Acidification” rahoittaa EU:n Interreg -ohjelma, joka käynnistyi maaliskuussa 2016. Ensimmäiset peltokokeet on käynnistetty tällä kasvukaudella Ruotsissa, Virossa, Puolassa ja Saksassa. Hankkeessa toimii yhteistyössä 17 tahoa kahdeksasta eri Itämeren maasta. Suomesta hankkeessa mukana ovat ProAgria Keskusten Liitto ja Baltic Sea Action Group BSAG eli Elävä Itämerisäätiö. Hanketta johtaa ruotsalainen JTI – Swedish Institute of Agricultural and Environmental Engineering.

Lisää Baltic Slurry Acidification -hankkeesta http://www.balticslurry.eu/   
ja hanketta voi seurata myös Facebookista: Baltic Slurry Acidification.

Lisätietoa ProAgrian osuudesta hankkeessa: Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto, puhelin 020 747 2477, sari.peltonen@proagria.fi

 

 


Yhteydenottopyyntö

Jaa

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut